Täällä kiikari-Backman kirjoittelee taas.Eilen illalla klo. 22.00 kieppeillä saavuimme Scandic Oulu hotellille. Strömberg huomasi tyttärien juoksujalkojen vipattavan, joten hän passitti tyttäret ulos vesisateeseen.
Aamulla heräsimme silmäpussit suurina juhlapäiväämme. Varkaita oli liikenteessä, kun pääkapteenimme Uljua yritti titteliinsä vedoten ryövätä Hietasen syntymäpäiväjuhlan. Homma saatiin kuitenkin selvitettyä, kun Uljua ymmärsi heittää asian sketsiksi.
Aloitimme otteluun valmistautumisen navigaattoreidemme pettäminä, kun vaelsimme kymmenen kilometriä väärään suuntaan työkalupakkejamme roudatessa. Aarrekartta päätyi lopulta Hietasen käsiin ja parin mutkan kautta oikea suunta Oulun onkaloon löytyi.
Lihaksistoa lämmittäessämme huomasimme varhain, että Oulun kotiläksyt oli luetut. Jalat liikkuivat nopeammin kuin pallo ja Salmingit viuhuivat kauniimmin kuin Oulun tuuli.
Ottelu oli hallinnassamme koko pelin ja mieleni muuttui mukavaksi, kun katselin joukkuetovereideni onnistumisia. Strömbergin nenä väpätti pisteitä sadellessa, kun taas Virtasen parrasta ropisivat viime kauden tuskanhiet pelaajien niskoille.
Jätimme Oulun onkalon tulostauluineen taaksenme. Taululla luki mahtipontinen viesti (0-11) PSS:n tuleville vastustajille.
Nyt kiiruhdan tyttärien tykö oululaisten lahjoittamien porontaljojen alle uinumaan makeaa unta. Voin luvata, että seuraavaan tapaamiseen mennessä kiikari-Backmanista on kuoriutunut pisteautomatsiima.
VI SES!
# 17
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä hölmöile, isosisko valvoo!